Suomi on jäljessä EU:n asettamista kierrätystavoitteista, vaikka edellytykset päästä tavoitteisiin ovat hyvät. Suomessa on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja niin jätteiden keräämiseen kuin jätemäärien mittaamiseenkin. Macon Oy:n kunnallisille jätehuoltoyhtiöille ja -lautakunnille järjestämässä webinaarissa 26.9. valotettiin jätehuollon murrosta ja ratkaisuja.

Ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä pohti, kuinka Suomen kierrätysaste saadaan nousuun. Suomen kierrätysaste on nyt vain 39, kun EU:n tavoite on 55 vuoteen 2025 mennessä. Lähtökohta on, että yhdyskuntajätettä syntyy liikaa ja sitä kierrätetään tehottomasti. Yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden on kasvanut tasaisesti eikä sen irrottaminen talouskasvusta ole onnistunut.

Suomessa liian suuri osa kierrätyskelpoisesta jätteestä päätyy poltettavaksi eikä kierrätysaste ole lähtenyt nousuun. Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely on muuttunut radikaalisti, mutta jäte on siirtynyt kaatopaikoilta enimmäkseen polttoon.

 Suomi on kierrätysasteen kehityksellään EU-komission varhaisen varoituksen piirissä. Yhdeksi Suomen heikon suorituksen syyksi Levinen mainitsi huonon lajittelutehokkuuden, mikä tarkoittaa, että ihmiset eivät käytä kotipihalla tai aluekeräyspisteellä tarjolla olevia lajittelumahdollisuuksiaan. Erityisesti biojätteessä ja muovissa on vielä heikko saanto. Erilliskeräystä pitäisi tehostaa ja tähän keinoina nostettiin mm. lajitteluun kannustavat jätemaksut, jäteneuvonnan lisäys ja jätteenpolton hillintä. Uudelleenkäyttöä pitäisi tukea nykyistä enemmän.

Ympäristöministeriö onkin tarttumassa epäkohtiin, ja alkuvuodesta 2024 on muun muassa tarkoitus järjestää työpaja eri toimijoiden kanssa ja hakea tehokkaita keinoja tilanteen parantamiseksi. Myös jätetiedon laatua ja saatavuutta halutaan parantaa. Samoin jätetietojärjestelmä, lajittelutehokkuus, jätehuollon infran kehittäminen ja tuotepolitiikka sekä kierrätysmateriaalien kysynnän parantaminen ovat keinoja kierrätyksen lisäämiseen.

Oululainen Macon Oy on jätehuoltoon ja kiertotalouteen keskittynyt yritys, joka on tutkinut muun muassa erilaisten jätteenkeräysjärjestelmien tehokkuutta, kustannuksia ja käyttötottumuksia. Johtava asiantuntija Aleksi Rautavuori kertoi uutta tietoa pinta- ja syväkeräysastioiden käytöstä.

”Selvitysten mukaan syväkeräysjärjestelmä on sekä taloudellisesti että ilmaston kannalta tehokkaampi kuin pintakeräysastiat. Tämä ei kuitenkaan näy kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden tyhjennysten hinnoittelussa vaan useimmiten suositaan pintakeräysastioita”, Rautavuori totesi.

Molempiin menetelmiin on jo tarjolla älykkäitä ratkaisuja, joilla voidaan muun muassa seurata astioiden täyttymistä.

”Kun verrataan jätehuollon päästöjä eri keräysjärjestelmissä, voidaan todeta, että syväkeräyksellä on monia etuja. Syväkeräysastia vetää enemmän ja tulee täydemmäksi, koska jäte tiivistyy omalla painollaan. Syväkeräysjärjestelmän on myös todettu nostavan kierrätysastetta, koska tulkintamme mukaan käyttäjät kokevat lajittelun helpoksi ja siistiksi”, Rautavuori kertoi.

 Syväkeräysastioille kertyy tyhjennyskertoja paljon vähemmän kuin pinta-astioille ja se vähentää huomattavasti liikenteen ympäristövaikutuksia.

Kustannuksia tarkasteltaessa Maconilla on huomattu, että valtaosa kunnallisista jätehuoltoyhtiöistä veloittaa syväkeräysastioiden käytöstä kuutiokohtaisesti enemmän kuin pintakeräyksestä.

”Astiakohtaisen maksun pitääkin olla suurempi, mutta kun yhdellä tyhjennyskerralla kerätään enemmän jätettä, kuutiokohtaisen tyhjennyskerran pitäisi olla edullisempi. Lisäksi Oulun seudulla tehdyssä selvityksessä todettiin, että urakoitsijat veloittavat syväkeräyksestä vähemmän kuin pintakeräyksestä”, Rautavuori sanoi.

”Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että todellisuus ei toteudu jätehuollon asiakashinnoittelussa vaan sen suhteen mennään väärään suuntaan verrattuna ympäristöministeriönkin peräänkuuluttamiin lajittelua kannustaviin jätemaksuihin.”

Säästöjä jätekustannuksiin saadaan myös lisäämällä jätteenkeräysastioihin älyä ja mittalaitteita sekä seuraamalla reaaliaikaista dataa.

”Laitteet tuottavat dataa, jonka avulla vältetään ylitäytöt ja vajaana tyhjennys, ja saadaan aikaan dynaamiset jätehuollon palvelut”, korosti avainasiakaspäällikkö Heidi Happonen Wastebook Oy:stä.

”IOT-laitteet tunnistavat etäisyyden jätteen pintaan ja lähettävät dataa pilvipalveluun, jossa voidaan tehdä tarvittavat asetusmuutokset. Laite on suunniteltu Suomessa ja soveltuu suomalaisiin olosuhteisiin.”

Happonen kertoi esimerkkinä oululaisen Haurun Jäteauto Oy:n Hauru Smart -palvelusta, jolla asiakas voi tilata jäteastian tyhjennyksen mobiilisovelluksen avulla. Palvelulla on jo 500 pientalokäyttäjää. Smart Total -palvelu puolestaan on käytössä 450 kiinteistö- ja asuntoyhtiön jätteenkeräysastioiden pinnanmittauksessa. Sen avulla on pystytty karsimaan turhia tyhjennyskäyntejä ja optimoitu tyhjennykset.

Ihanteellista olisi, jos jätetietosovelluksen keräämän tiedon voisi jakaa asukkaille tietotauluna. Tällöin asukkaat tulisivat tietoisiksi jätemääristä ja saisivat tietoa kuluttamisesta ja hinnoista.

”Data mahdollistaa tyhjennyksen optimoinnin ja siihen voidaan yhdistää reittioptimointi. Täyttöastetta seurataan ensin pari kuukautta ja sen jälkeen hälytysrajaa muokataan parhaan tuloksen saavuttamiseksi”, Happonen kertoi.

”Usein sekajätteen määrä vähenee, ja kierrätys lisääntyy, kun järjestelmä ohjaa asukkaita käyttämään koko astiakapasiteettia. Jos asukkaat saisivat enemmän palautetta, se nostaisi todennäköisesti kierrätysastetta.”

Macon Oy:n toimitusjohtaja Mikko Ahokas kertoi, että jätehuollon keräysjärjestelmiin on tullut ja tulossa paljon uutta teknologiaa, mutta usein ne osuvat lainmuutosten kannalta joko liian aikaisin tai myöhään.

”Meillä on tutkittu 3000 yritystä jätehuollon alalla ja todettu, että innovaatioissa on kahdeksan merkittävää osa-aluetta. Ne ovat tekoäly, robotiikka, IOT, kiertotalous, data-ja analytiikka, kehittyneet kierrätysjärjestelmät, mikrobit ja bioprosessit ja lohkoketjut”, Ahokas totesi.

”Moni uutuus liittyy erityisesti tekoälyyn ja robotiikkaan. Keräys- ja kierrätysteknologiat kehittyvät muun muassa muovin kierrätyksessä, joka on ollut vaikea alue.”

Ahokas esitteli useita esimerkkejä uuden teknologian käytöstä jätteiden keräämisessä ja käsittelyssä. Hän havainnollisti muun muassa sensoreihin perustuvaa kameratekniikkaa, jonka ansiosta erottelumenetelmät ovat kehittyneet. Järjestelmä pystyy tunnistamaan kaikki vallitsevat muovilaadut, joiden erottelu on ollut aiemmin vaikeaa.

Onko Sinulla kiinnostusta kierrätysasteen nostoa kohtaan? Jaa mielellään ideasi alla!